Onpa ollut päivä. Pröö. Markkinointisuunnitelma piti palauttaa tänään - no, kukapa kirjoittelikaan niitä viimeisiä lauseita vielä tänään aamulla... Vähän sekotti meikäläisen aikatauluja toi viime viikkoinen sairaussuma. Mutta ajallaan se tuli palautettua, toivottavasti kelpaa.

Aamusella meni vielä suunnitelmat aivan pipariksi, kun mies kiukutteli. Blaah. Eilen sovittiin, että mies vie kakkosen aamulla, että mulle jää aamulla tunnin verran aikaa tehdä viimeiset säädöt tuohon markkinointisuunnitelmaan. Aamu koitti, ja Kakkonen oli aivan mahdoton: häntä ei saanut pukea, hän ei osannut kävellä, väärät vaatteet jne. Kakkonen täyttää siis joulukuussa 3 vuotta, joten aivan kikkailuahan noi tommoset on. Mies ei sitten kestänyt yhtään ja alkoi kiukuta mulle ihan samalla tyylillä kuin Kakkonen, ikäähän onkin vasta 31 v... Lopputuloksena kiukkuisena töihin lähtevä mies ja mulla pikkusen hoppu lähteä viemään Kakkosta päiväkotiin. Aikaa kirjoittamiselle jäi lopulta ruhtinaalliset 30 minuuttia... Printtaamista en alkanut enää edes harkitsemaan, kirjoitin selkärangasta viimeiset lauseet, lisäsin liitteet ja laitoin opettajalle menemään sähköpostina. Kone kiinni, esikoisen kanssa hammastarkastukseen, esikoinen koululle ja itse omalle. Keskittymiskyky 10... No, meillä oli tänään viimeinen koulupäivä ennen työssäoppimista - ja sen jälkeenhän niitä on vaan 4, joten tänään oli oikeastaan Viimeinen koulupäivä. Hassua oli, että tänään jännitti koulussa ihan hirveesti. Uskomatonta. Koulussa käytiin läpi näyttöjen suorittamista ja muita työssäoppimiseen liittyviä judui. Koulun jälkeen kävin työ(ssäoppimis)paikalla jutustelemassa myymäläpäällikön kanssa jatkosta - vielä ei palkkapussi ala kilisemään, höh. Ensi viikolla myymäläpäällikkö lupasi alkaa kouluttamaan mua "täysillä" valaisinosaston myyjäksi. Ja työssäoppimisjakson jälkeen olisi työpaikka siinä 95% varmuudella - tosin mulla nousi tämän päiväisen keskustelun jälkeen vähän tuntosarvet ylös, että onkohan tää nyt sittenkään näin... Muutenhan tässä ei niin väliä, mutta jos tuonne ei saakaan tän harjoittelun jälkeen jäädä, niin mä joudun hakemaan uuden paikan ja jatkamaan to-jaksoa yli vaadittavista tunneista. Jos niin käy, niin ottaa kyllä hiukan pattiin, koska työsopparista oli puhetta jo haastattelun yhteydessä. Mutta kahtottaan nyt, päivä kerrallaan.