Tänään se siis alkoi, opiskelu. Kiva porukka meitä oli koolla, kovasti naisvoittoinen *yllätys*. Kurssin koostumusta oli muutettu sen verran, että opiskelijoita otettiinkin alkuperäisen 35 sijasta vain 28 tähän "suppilovaiheeseen" ja näin ollen jatkopaikkoja oli saatu yksi lisää, eli 19 jatkaa neljän viikon jälkeen ammattitutkintoon saakka. Ihan bueno. Hakijoita kurssille oli ollut kaikkiaan ~80, joten ihan tyytyväinen saa olla jo siitäkin, että saapi tuolla istua. Ja porukasta tosiaan 2 on miehiä 
Tämä päivä meni lähinnä koulutukseen ja kouluun tutustumiseen. Mukavalta tuntuivat molemmat. Koulupäivätkin tulee olemaan ihan miellyttävän pituisia 8.15 - 14.30 maanantaista perjantaihin, viikonloput vapaat ;) Huomenna alkaa sitten vähän todellisemmin opiskelu, muttei mitenkään pipo kireällä - huomisen ohjelmassa onpi työnhakuvalmennusta, jota vetää teatteriohjaaja taustainen opettaja, ei siis varmastikaan mitään ihan pullamössöä ole tiedossa. Ja hyvä niin.

Kädentaitoihin liittyen bongasin heti aamutuimaan hauskan somistusidean, jota koulun ruokalassa on käytetty. Paperista leikattuja perhosia , kaksi erikokoista ja -väristä päällekäin, keskeltä niitillä kiinni ja siivistä siimalla kattoon. Tosi hauskannäköisiä! Kevensivät tilaa ihan huomattavasti. Kurssilaisista bongasin myös ainakin kaksi kädentaitajaa. Toinen heistä kertoi koonneensa viikonloppuna kangaspuut ja toisella oli virkkuutyö mukana. Heti kävin uteloimassa, mitä hän oli tekemässä ja pehmolelu sukulaislapselle oli tuloillaan - ilman ohjetta ja soveltaen. Huomenna taidan minäkin ottaa kutimen mukaan, kun ei täällä kotosalla taida tuo hihatin kauheasti nyt edistyä - ainakaan tällä viikolla. Sen verran takiaisina lapset ovat nyt, kun äiti ei olekaan koko ajan kotona ja saatavilla. Ihan kivaa toisaalta ja ohimenevää, aivan varmasti.

Kotosalle päästyäni koulun jälkeen esikoinen heittikin aika moisen yllärin. Tänään oli askartelukerhopäivä, ja heillä oli naamiaiset... No, naamiasasu tietenkin puuttui, joten ei kun säveltämään. Pienen neuvottelun jälkeen päädyimme Kissa-asuun, ja sitä varten ei onneksi tarvinnut tehdä kuin häntä ja korvat. Onneksi mulla oli tuossa taannoin yks projekti, jossa tein kymmeniä eläinten korvia pääpantoina, joten korvat tuli ihan ulkomuistista ja häntä nyt muotoutui ihan kujaksi ommellusta kankaanpalasta. Onneksi olen säästellyt noita tilkkuja, sieltä nappasin sopivat kankaat ekalla yrittämällä . Häntään vanua täytteeksi, päät kiinni käsin ja hakaneulalla kiinni hameeseen, jossa sattuu olemaan korkea vyötäröresori - kääntyi siististi peittämään hakaneulan. Korviin kanssa vähän vanua muotoa antamaan ja käsin ommellen ne kiinni kuminauhaan ja valmista. Aikaa meni kaikkine häsäilyineen n. tunti, vaikeimmat osuudet oli kujan kääntäminen ja hännän täyttäminen. Mutta täytyy sanoa, että olen ihan tyytyväinen lopputulokseen ja niin oli esikoinenkin - vaikka toinen korva löpsöttikin

Lisäys: Oih, meinasin kokonaan unohtaa, että tänään sain Laukkuvaihto -parini ja postia myös omalta laukuntekijältäni. Niiin kivaa. Vielä kun saisi sen idean, että mitä tekis... Laitoin kyllä omalle laukunsaajalleni jo postia, mutta vastausta en vielä saanut. Vastaa pian , että pääsen alkuun *hihkuu ja pomppii innosta*